Category: Uncategorized

Ohjelmat ja laitteet musiikin kuunteluun

Musiikkia on nykyisin kaikkialla. Kauppakeskuksissa soi taustalla radio tai joku tarkoitukseen hankittu soittolista. Netissä on musiikkia monessa muodossa eri kanavissa ja toisaalta ostettua musiikkia voi kuunnella monilla erilaisilla laitteilla.

Alustat musiikin kuunteluun

Musiikin kuunteluun on kaikenlaisia alustoja, joista suosituimpiin kuuluvat esimerkiksi verkkopohjainen YouTube ja sovelluksena toimiva Spotify, sekä Applen oma iTunes.

YouTubessa musiikki on videomuodossa, eli esimerkiksi virallisina musiikkivideoina. Kuka tahansa voi lisätä omia videoitaan YouTubeen ja sieltä löytyykin paljon myös kaikkea muuta kuin musiikkia. YouTube tarjoaa selainversionsa lisäksi ilmaisen sovellusversion älypuhelimiin, tosin niin sovelluksessa kuin selaimessakin esitetään jonkin verran mainoksia esimerkiksi videoiden alussa tai – pidemmän videon kyseessä ollessa – myös kesken videon ikään kuin mainostaukoina. Kaikki YouTuben videot eivät välttämättä ole katsottavissa mobiililaitteilla. Myös maakohtaisia katselurajoituksia voi olla.

Spotify puolestaan on täysin musiikille ja erilaisille podcasteille pyhitetty sovellus, joka on saanut alkunsa naapurimaassamme Ruotsissa. Spotify toimii myös internetselaimessa ja puhelimessa, kunhan käyttäjä kirjautuu palveluun Spotify-tunnuksillaan. Maksuton versio sisältää kappaleiden välissä esitettäviä mainoksia. Spotifylla oli maksavia käyttäjiä 60 miljoonaa ja käyttäjiä yhteensä yli 200 miljoonaa kuukausittain vuoteen 2017 mennessä.

Vaikka iTunes on Applen sovellus, on se saatavilla Mac-tietokoneiden lisäksi myös Windows-tietokoneille. iTunes itsessään on ilmainen ja sitä voi käyttää niin musiikin kuunteluun kuin videoiden katseluunkin. Ohjelma sisältää musiikkikaupan, josta voi ostaa digitaalista musiikkia ja siirtää sitä edelleen käyttäjän muihin Applen laitteisiin, kuten puhelimeen.

Musiikkilaitteet

Edellisissä kappaleissa jo esimaisteltiin sitä, että nykyisin käyttäjät kuuntelevat musiikkia pääasiassa älypuhelimillaan. Älypuhelimiin saa monenlaisia musiikkisovelluksia ja toisaalta internetyhteyden ollessa käytettävissä aukeaa koko internetmusiikin maailma käyttäjille. Vaikka myös käytetty iPhone toistaa musiikkia varsin hyvin, ovat uudet ja tuliterät laitteet yleensä laadullisesti selvästi parempia.

Puhelimen lisäksi kuuntelukokemukseen vaikuttavat mahdolliset kuulokkeet. Melkein joka marketista saa ostettua edullisia nappikuulokkeita, mutta niiden laatu ei mitenkään yllä kalliimpien audiokuulokkeiden tasolle. Langattomat kuulokkeet ovat nostaneet suosiotaan vuosi vuodelta, vaikka ammattilaisten mielestä paras laatu on yhä langallisissa kuulokkeissa. Laadukkaat langattomat kuulokkeet nousevat jälleen myös hinnallisesti aivan omalle tasolleen. Toisaalta, kun kerran ostaa kunnolliset toimivat kuulokkeet, voi niistä olla hyvin huollettuina iloa useiksi vuosiksi.

Puhelimien lisäksi perinteisempiäkin musiikkilaitteita löytyy vielä. Niistä varmaan tutuimpia ovat kaikenlaiset CD-soittimet. CD-levyjä myydään useimmissa isommissa kaupoissa sekä tietenkin alan liikkeissä. Myös CD-soittimia saa suurista tavarakaupoista edullisestikin, mutta jälleen kerran kovin hyvää laatua ei kannata odottaa edulliseen hintaan. Alan liikkeissä ammattilaiset tietävät kertoa eri laitteiden hinta-laatu -suhteista, ja toisaalta laitteissa on hinnan noustessa monenlaisia eri ominaisuuksia pelkän musiikin kuuntelun rinnalla.

Ennen älypuhelinaikaa nuorison suosiossa olivat pienet taskuun mahtuvat mp3-soittimet, eli nykyisin ehkä tutummin iPodit ja Walkmanit ynnä muut vastaavat. Soittimeen saa siirrettyä digitaalisia mp3-musiikkikappaleita, joita voi sitten kuunnella laitteesta kuulokkeiden kautta. Toisaalta myös muiden mp3-muodossa olevien tiedostojen luku onnistuu siinä missä musiikinkin, eli laitteella voi yhtä hyvin kuunnella podcasteja tai vaikka äänikirjoja.

Vielä vanhempi, joskin nykyisin ehkä uuteen suosioon noussut musiikinkuunteluun tarkoitettu laite on vinyylisoitin. Vinyylisoitin muistuttaa CD-soitinta isommassa koossa ja vinyylilevyt puolestaan muistuttavat CD-levyjä, mutta yhtä lailla suurempina. Vinyylilevyt eivät kuitenkaan ole digitaalisia, vaan musiikki tallentuu niiden polyvinyylikloridiseen pintaan analogisesti. Vinyylisoitin toistaa musiikin levyn pintaa seuraavan neulan kautta. Ennen vanhaan vinyylisoittimissa oli vain mekaaninen äänenvahvistin, mutta nykyisin soittimet saadaan kytkettyä myös erillisiin kaiuttimiin.


Äänien maailma ja ajatukset

Musiikista

Musiikki on ääntä, ja ääni herättää kuulijassaan tunteita, ajatuksia ja erilaisia mielipiteitä. Se on kuin hajuvesi, joko siitä pidetään tai sitä vihataan. Jopa nykyisissä televisiomainoksissa on omat äänimaailmansa, kuten esimerkiksi victoria’s secret hajuvesi mainoksissa.

Musiikki muuttuu maailman mukana. Ennen oli vinyylilevyjä, sitten tuli C -kasetteja ja myöhemmin CD -levyjä. Nykyään mitään näistä ei varsinaisesti enää ole niiden entisissä mittakaavoissa. Tämän päivän musiikki on yleensä jossain bittimaailman syövereissä, ja sitä kuunnellaan kännykällä tai esimerkiksiYoutubella jonkin laitteen kautta.

Musiikki on hyvin laaja-alainen aihealue. Monissa musiikin genreissä on vannoutuneita faneja, jotka perustavat faniklubeja ja erilaisia ryhmiä, joissa sitten fiilistellään yhdessä kaikkia miellyttävää musiikkia. Eri musiikkityyleihin perustuen on myös järjestetty ympäri maailman erilaisia tapahtumia. Suomessa Tuska Festifal on yksi hyvä esimerkki hyvin järjestetystä tapahtumasta, joka on laajentanut mittakaavaansa hurjasti ihan ensimmäisistä vuosista.

Musiikin vaikutuksia

Musiikilla on myös todistetusti terveydellisiäkin vaikutuksia. Jopa lääkärit ovat tutkineet ja tutkivat edelleen musiikin vaikutuksia. Monet järkyttäviä kokemuksia omaavat ihmiset lähtevät pikku hiljaa parantumaan musiikin avustuksella. Musiikki antaa heille – niin kuin monille muillekin – väylän ilmaista itseään. Ei ole väliä onko kyseessä raskas rock musiikki vai ooppera, jos se tuntuu olevan hyväksi kuuntelijalleen.

Musiikki voi olla myös esimerkiksi puhekyvyttömälle keino ilmaista itseään. Musiikki tanssittaa, se itkettää, se puistattaa ja joskus naurattaa. Ei ole olemassa oikeaa tapaa reagoida musiikkiin. Jopa kuurot tuntevat musiikin lattian kautta, kun rytmi tärähtelee lattiassa.

Musiikin omakohtainen tuottaminen soittamalla on myös keino ilmaista itseään, ja monet jäävätkin soittamiseen niin sanotusti koukkuun. Esimerkiksi kitaran soittoa opettelevalla tulee helposti halu oppia lisää siinä vaiheessa, kun näppäilyt alkavat hahmottua säveliksi. Osalle musiikista muodostuu ajan myötä harrastuksen lisäksi myös ammatti.

Kaikille sopiva harrastus

Musiikki on enemmänkin asia, jota ei ehkä pysty sanallisesti ilmaisemaan, vaan se pitää kokea. Pienet lapset reagoivat musiikkiin kaikista rehellisimmin, koska he eivät osaa esittää kiinnostuneita. Suomalaisessa koulussa musiikki sisällytetään opetukseen jo ihan alusta alkaen, jolloin jokaisella lapsella on mahdollisuudet löytää omaan tyyliin ja mieltymykseen liittyvä musiikkimaku.

Monesti, tiettyä musiikkityyliä kuuntelevia ihmisiä ajatellessa, tulevat tietynlaiset ihmiset mieleen. Esimerkiksi hevimetallia kuuntelevien ajattelee äkkiseltään olevan mustiin pukeutuneita, ketjuihin varustautuneita ja pitkähiuksisia miehiä. Totuus voi olla aivan jotain muutakin, eli esimerkiksi vaikkapa villaliiviin pukeutunut vanhempi naispuolinen henkilö voi ollakin hevimetallin fani. Ulkoisesti ei siis tulisi tehdä ennakkoon päätelmiä suuntaan tai toiseen.

Musiikille kannattaa antaa aikansa ja tilansa, jotta siihen voi keskittyä rauhassa, ja saada siitä kaiken irti, mitä on mahdollista saada. Jos musiikkiin ei varsinaisesti keskity ja hätäilee eteenpäin, voi musiikista tulla vain taakka harteille, joka häiritsee kantajaansa. Mo

Musiikilla on oma historiansa niin kuin millä muulla asialla tahansa. Jokaisen kannattaakin ottaa asiakseen kuunnella omia vanhempiaan ja isovanhempiaan, jotta voi oppia menneestä ajasta. Heiltä saa ensikäden tietoa siitä, millaista oli olla nuori menneillä vuosikymmenillä ja vain haaveilla vinyylilevyistä, tai soittimista. Nykyään musiikki on niin helposti saatavilla, ettei aina edes ymmärrä kuinka hankalaa siitä nauttiminen on ennen voinut olla.


Musiikki stimuloi aivoja

Musiikki kuntouttaa

Musiikilla on tiedetty olevan kuntouttava vaikutus jo pitkään. Musiikki stimuloi aivoja ja saa veren kiertämään, mikä auttaa myös monia aivosairauksista kuntoutujia. Musiikkiterapia on yksi niistä menetelmistä, joilla musiikilla vaikutetaan henkilön biopsykososiaaliseen tilaan ja pyritään parantamaan henkilön kohtaamat sairaudet. Musiikkiterapia onkin siis aivan yhtä tehokas terapia kuin esimerkiksi toimintaterapia tai fysioterapia. Suomen Musiikkiterapiayhdistyksen määritelmän mukaan musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa ”musiikin eri elementtejä, kuten rytmiä, harmoniaa, melodiaa, äänensävyä ja dynamiikkaa käytetään keskeisenä välineenä hoidossa. Musiikkiterapiassa voidaan myös pohtia, mitä musiikki on. Tämä antaa aivoille mahdollisuuden päästä työskentelemään tehokkaasti ja se toimii erittäin hyvänä hoitomuotona esimerkiksi vanhuksille ja muistisairauksia sairastaville henkilöille.

Aivosairaudet ja musiikki

Musiikin kuuntelu lievittää stressiä

Tyksin Neurotoimialueella on käynnissä tutkimus, joka alkoi vuonna 2017 ja jatkuu vuoteen 2019 saakka. Siinä tutkitaan, kuinka musiikki voi mahdollisesti kuntouttaa neurologisista sairauksista kärsiviä. Kehittynyt informaatioteknologia pystyy mahdollistamaan tänä päivänä musiikin kuuntelun yhdistettynä tiedonkäsittelytaitojen ja käden motoriikan kehittämiseen. Musiikki siis tehostaa motorisista häiriöistä kuntoutumista. Kun taidot kehittyvät jälleen, on syytä jatkaa harjoitteita entiseen malliin. Monet aivosairauksista kärsivät ovat pystyneet palaamaan päivittäiseen kuntoilemiseen sairastumisensa jälkeen musiikin avulla. Musiikista saakin virtaa kaikkeen liikuntaan. Ei siis ihme, että lenkkipolut ovat täynnä juoksijoita, joilla on kuulokkeet päässään. Jotta liikunta olisi miellyttävää, tarvitaan myös sopivat vaatteet. Esimerkiksi verkkokauppa trendly tarjoaa sellaisia kaikille kuntoilijoille.

Laulusta puheeksi

Aivoinfarktin sivuvaikutuksena tuleva puheentuoton vaikeus, eli afasia, on hankala oire, josta on vaikea parantua. Parantumisen on todettu olevan nopeampaa, jos harjoittelu aloitetaan laulamalla alkuun yksittäisiä tavuja. Musiikki auttaa myös puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen liittyvissä ongelmissa. Aivokuvista voi todeta, että puheen ymmärtämisen ja tuottamisen väliset verkostot korjaantuvat nopeammin sellaisille henkilöillä, jotka käyttävät musiikkia apuna kuntoutumisessa. kuntoutus kannattaa siis hoitaa mahdollisimman monipuolisesti. Perinteisten terapioiden lisäksi mukaan on hyvä ottaa musiikkiterapia, joka on myös erittäin virkistävää toimintaa.