Category: Musiikin

Vuoden 2017 parhaita festarihittejä

Kesä 2017 oli ehkä keleiltään huono, mutta se ei tarkoita sitä, etteivät kesän festarit olisi olleet onnistuneita. Huippu esiintyjiä on riittänyt ympäri Suomea ja samoin myös huippu yleisöä. Parhaita festarihittejä on tänä kesänä vaihteeksi ollut enemmänkin kuin yksi! Esimerkiksi Alman Chasing Highs, Robinin Hula Hula ja Antti Tuiskun Rahan takii ovat vetäneet yleisöä. Ja mikä hienointa, Alma on saanut yleisöä ulkomaillakin! Vihdoin suomalaisten huippumusiikki on levinnyt Suomen rajojen ulkopuolelle. Ja onhan sitä odotettu, että joku rohkea näyttäisi meille muille tietä, miten pärjätään globaaleilla viihdemarkkinoilla. Näyttää siltä, että Alma on juuri riittävän rohkea tähän tehtävään.

Korkeita tavoitteleva Alma

Suomen lupaavin vientitoivo Alma on tänä kesänä kiertänyt ympäri Eurooppaa esiintyen useilla festareilla, ja työtä on varmasti riittänyt. Keikkoja on ollut jokaiselle päivälle, ja matkakilometrejä on varmasti kertynyt nuorelle tähdelle kesän aikana tuhansia. Aivan niin kuin Alma laulaa kappaleessaan Chasing Highs, 21-vuotias laulaja, sanoittaja ja säveltäjä on tänä kesänä todella jahdannut korkeuksia. Mutta mikäs siinä korkeuksia jahdatessa, kunhan kunnianhimoa, taitoa ja tarmoa riittää. Alma on jo hurja menestys suomalaisella mittapuulla ja tulee varmasti menestymään yhä paremmin tulevaisuudessa. Tästä todisteena on se fakta, että Alman Chasing Highs on noussut elokuussa 2017 Britannian top 20 listalle. Kun siis puhutaan tämän kesän huippu esiintyjistä, Alma on ehdottomasti yksi parhaista. Jollet usko, niin sinun kannattaa mennä todistamaan tätä ihmettä paikanpäälle. Ellei tietysti kaikkia Alman keikkoja ole myyty loppuun!

Mitä jalkaan festareille?

Upeita festareita, uskomattomia esiintyjiä ja mahtavaa musiikkia – mitä enempää voisi kesältä pyytää? Ehkä vähän mukavampia kelejä. Olisi kiva kerrankin bilettää jossain muissakin jalkineissa kuin kumppareissa. Etsi kenkiä netistä ja löydät varmasti jotain kivempaa tallustinta kuin mummin vanhat saappaat. Sillä mitä olisi kunnon festarit ilman sopivia tamineita? Glitteriä, kimalletta ja kukkasia. Toki kylmään ja märkään on pakko aina varautua, mutta huonon sään ei tarvitse pilata festaritunnelmaa. Mikään ei ole mahtavampaa kuin villit festarit, joihin on kerrankin pukeutunut oikein – ja muistanut värjätä hiuksensa väliaikaisesti neonväreillä. Sitten on hyvä hyppiä biitin tahtiin yötä myöten ja laulaa mukana, kun Alma astuu lavalle. Vuosi 2017 tullaan muistamaan kunnon festarikesänä eikä minään muuna. No ehkä hiukan myös vuotena, jolloin musiikki oli erityisen hyvää.


Musiikki on merkityksellinen osa kulttuuria ja ihmisyyttä

Musiikki suurena osana ihmiskuntaa

Moninainen musiikki taiteen ja ilmaisun muotona on viihdyttänyt ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Jonkin asteinen musiikki on ollut lähes yhtä kauan olemassa kuin ihmiskunta itse. Ihmisyyteen ja luovuuteen kuuluukin vahvasti erilaisesta taiteesta nauttiminen.

Musiikki on vuosituhansien aikana vaihdellut suuresti kulttuurien mukaan samalla, kun erilaiset tavat musisoida ovat muuttaneet muotoaan kulttuurien sisällä. Poikkeuksetta jokaiseen tuntemaamme kulttuuriin on sisältynyt jonkinlaista musiikkia.

Musiikin historiaa

Musiikki on ollut aina oleellinen osa itseilmaisua ja taiteellisuutta. Vaikka musiikin historiaa ei tunneta varmasti, tiedetään, että sitä on käytetty erilaisena ilmaisumuotona niin kauan kuin kulttuureja on ollut olemassa. Musiikin muodostumiseen on saattanut vaikuttaa erilaisten luonnon äänien, kuten linnun laulun, tuulen, meren ja purojen erilaiset äänet. Myös ihmisyyteen kuuluva tutkiva ja seurallinen perusluonne on vaikuttanut musiikin syntymiseen jo ihmiskunnan alusta saakka.

Erilaisen musiikin muotoja on käytetty yleisesti ihmiskunnan arjessa, juhlissa, sodissa ja taisteluissa, rituaaleissa ja perinteissä sekä erilaisissa iloissa ja suruissa. Musiikilla vaikuttaakin olevan suuri merkitys ihmisten kulttuureihin ja yksittäisten ihmisten hyvinvointiin ja tunteiden ilmaisemiseen.

Musiikkia on saatu aikaan paitsi laulamalla, myös erilaisilla soittimilla, joita ihmiset ovat keksineet jo aikakausia sitten. Muinaiset instrumentit ovat soineet tosiaan jo tuhansia vuosia sitten ja niitä on löydetty kuuden tuhannen vuoden takaisista rauniosta ja kaivauksista. Harppujen ja triangelisoittimen kaltaisia instrumentteja on löydetty muinaisen Itä-Euroopan alueelta.

Lauluja ja sanoituksia muinaisissa kirjoituksissa

Tarkempia merkintöjä musiikista on erilaisissa muinaisissa kirjoituksissa, kuten Raamatussa. Israelin kansan erilaiset kuninkaat ja uskon miehet käyttivät musiikkia keinona rauhoittua, iloita ja ilmaista tuntemuksiaan tai uskoaan laulujen ja sävelmien avulla. Esimerkiksi Raamatun Psalmien kirja, joka kirjoitettiin useiden eri kirjoittajien toimesta, sisältää suurimmaksi osaksi eri kirjoittajien laulujen erilaisia sanoituksia riippuen siitä, oliko kyseessä ylistyslaulu, runoelma jonkun ihmisen tai kuninkaan hyväksi, kärsimystä tai katumusta osoittava laulu tai ilosanoma. Vuosisatoja musiikki on liitetty erilaiseen uskonnolliseen ilmaisuun ja Jumalan ylistämiseen, joten sillä on ollut suuri merkitys erilaisissa uskonnoissa kautta aikojen.

Musiikkia ajanlaskumme alusta tähän päivään

Musiikkilajeja on ollut jo vuosituhansia sitten, mutta sitä ei tietenkään voitu musiikin alkuaikoina mitenkään tallentaa tai melodioita kirjoittaa muistiin, ennen kuin 1000-luvulla keksittiin nuottikirjoitus. Sen avulla oli mahdollista säilyttää erilaisia kauniita melodioita, opettaa niitä helpommin muille ja kirjata ylös melodioiden tarkka kulku. Se olikin merkittävä edistysaskel musiikin historiassa. Musiikki jatkui yleistymistään vuosisatoja ja oli saavuttamassa vallankumouksen 1800-luvun puolivälissä, jolloin vihdoin keksittiin mahdollisuus äänittää ja siten tallentaa musiikkia. Siitä alkoikin musiikin laajempi levittäminen ja erilaisten musiikkityylien suosio ja yleinen kansainvälistyminen.

1800-luvulta saakka, jolloin teollinen valankumous alkoi, musiikki on pikkuhiljaa noussut taiteen ja itseilmaisun lisäksi yhdeksi nykypäivämme elinkeinoista, joka avulla tuhannet ihmiset saavat elantonsa. Musiikki ja sen erilaiset muodot yleistyivät 1900-luvulla ja menivät vuosisadan loppupuolella yhä monipuolisempaan ja kohauttavampaan suuntaan, jolloin musiikkikulttuurista tuli jo oma, erillinen kulttuurisuuntauksensa. Silloin musiikin taitajat, erilaiset artistit, alkoivat saada suurempaa suosiota ja maailmanlaajuista menestystä. Nykypäivänä musiikki on lähes kaikkien ihmisten saatavilla sen kaikessa monimuotoisuudessaan. Tämä on loistava uutinen musiikinystäville!


Musiikin kolme tyylilajia

Musiikin eri tyylilajit vaikuttavat hyvin erilaisilta ja saavat aikaan erilaisia tuntemuksia kuulijassaan. Musiikki voidaan erotella erilaisiin lajeihin melodian rytmin ja tyylisuunnan perusteella, mutta se voidaan myös erotella alueen tai kulttuurin mukaan, aikakausittain, instrumenttien valinnan mukaan tai yleisen käyttötarkoituksen mukaan.

Taidemusiikki on valloittanut ihmisiä vuosisatoja

Tavallisesti musiikin eri tyylilajit jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat taidemusiikki, populaarimusiikki ja kansanmusiikki. Näillä kolmella erilaisella musiikin tyylisuunnalla on hyvin omanlaisensa muoto ilmentyä musiikissa, mutta aina ne eivät ole keskenään erotettavissa, vaan niiden raja voi olla hyvinkin häilyvä. Taidemusiikilla tarkoitetaan yleisesti klassista musiikkia, joka on usein yhteisessä sopusoinnussa toimivien konsertin soittajien taitavaa tuotosta. Tämän lajin musiikki viittaa perinteiseenkin klassiseen ja taiteelliseen, niin sanottuun älykkääseen musiikkiin.

Taidemusiikki on pääsääntöisesti lähinnä länsimaista musiikkia, vaikka sitä voidaan tuottaa ympäri maailmaa erilaisin kokoonpanoin. Tällä taiteellisella musiikin muodolla on pitkä historia, sillä se on muodostunut edelleen erittäin tunnettujen taitavien säveltäjien teoksista, kuten Bachista ja Beethovenista, jotka elivät aikaisemmilla vuosisadoilla ja saivat aikaan tämän klassisen rauhallisen musiikkilajin. Taidemusiikki voidaan jakaa vielä erikseen karkeasti erilaisiin ryhmiin, joita ovat orkesterimusiikki, kirkkomusiikki, sinfoniat sekä erilaiset oopperat ja musikaalit.

Nykyaikainen populaarimusiikki tuotetaan valtaväestölle

Populaarimusiikki tarkoittaa yleisesti ottaen kausittaista, sen hetkistä kaupunkikulttuurissa suosittua viihdemusiikkia, joka on monesti kevyempää kuin klassinen musiikki ja usein yhden artistin tai ryhmän aikaan saamaa musiikkia, jossa artisti pääasiassa näyttelee suurinta roolia tämän musiikkilajin menestymisessä. Populaarimusiikki on ennemmin teollista ja kaupallista, jolloin pyritään tavoittelemaan suurempaa yleisöä ja yleisesti valtaosaa väestöstä ja varsinkin nuorista, mutta siihen kuuluu myös erilaisia tyylisuuntauksia hyvin omintakeiseen ja erilaiseen musiikkiin. Tämän musiikkityylin jakaminen vain yhteen lajiin on aivan liian rajoittavaa, sillä populaarimusiikkiin kuuluu kaikenlaiset tyylisuunnat, joita kuitenkin markkinoidaan ennemmin kaupallisesti kuin taiteen muotona.

Vuosisatojen takainen etninen kansanmusiikki on fuusioitumassa kaupalliseksi

Kansanmusiikilla tarkoitetaan yleisesti erilaisten kansojen ja kulttuurien ominaista musiikkisuuntaa, jolla usein ei ole kuuluisia artisteja tai säveltäjiä, vaan se on vuosisatojen saatossa kehittynyt kulttuuria kuvaavaksi musiikkisuunnaksi. Se on usein perinteistä ja hyvin omintakeista, vaikka nykyään yhä useammin kaupallista populaarimusiikkia on alettu yhdistää taitavasti erilaiseen kansanmusiikkiin, jolloin on voitu saada aikaan mielenkiintoisempaa ja markkinoitavampaa etnistä musiikkia, joka saa suosiota samalla sekä valtaväestöltä kulttuurista riippumatta että kyseisen kulttuurialueen ihmisiltä. Nämä fuusioituneet kansanmusiikista ja populaarimusiikista koostetut yhdistelmät nimetään usein maailmanmusiikiksi.

Kansanmusiikin yhdeksi lajiksi voitaisiin yleisesti kutsua myös etnomusiikkia, jolla tarkoitetaan mitä tahansa ei-länsimaista, teollista ja kaupallista musiikkia, jolla on selvästi tunnistettavat kulttuuriset juuret, vaikka musiikkia tuotettaisiinkin ennemmin kaupallisiin tarkoituksiin.


Etnistä musiikkia eri kulttuureista

Ympäri maailmaa on tunnistettavissa selvästi hyvin erilaista, etnistä musiikkia, joka voidaan rajata tiettyyn kulttuuriin, kansallisuuteen tai maahan tai jopa ihmisryhmään kuuluvaksi. Hyvin monilla kulttuureilla on jonkinlainen musiikkiperimä ja omanlaisensa kulttuuri musiikin ja tanssin suhteen, mutta osa musiikkikulttuureista on maailmanlaajuisesti tunnettuja ja ne ovat saavuttaneet suosiota omien kulttuurirajojen tai maarajojen ulkopuolellakin.

Intialainen monisävytteinen musiikki

Voimakkaasti etninen ja persoonallinen sekä iloinen “intialainen musiikki” (https://fi.wikipedia.org/wiki/Intialainen_musiikki) on yksi ihmiskunnan vanhimmista musiikkityylilajeista, joka vaikuttaa suuressa osaa Intiaa ja sitä ympäröiviä maita ja kansakuntia. Tämä musiikkilaji on tuttu lähes koko Kaakkois-Aasiassa, mutta on saanut suosiota viime vuosien aikana myös länsimaissa elokuvateollisuuden ja fuusioituneen populaarimusiikin ansiosta. Jossain päin Kaakkois-Aasia siihen on sekoittunut vaikutteita myös kiinalaisesta musiikista, mutta se on silti hyvin tunnistettavissa aivan omanlaisekseen musiikkilajiksi.

Intialainen musiikki on tavallisesti voimakkaasti rytmikästä, iloista ja vauhdikasta. Musiikin etenemiseen liittyy usein tarina ja solistilla on omanlaisensa tapa laulaa korkealta ikään kuin kärsien tarinan läpi samalla kun voimakas ja värikäs musiikki luodaan voimakkain rummuin, kielisoittimin ja puhallinsoittimin. Maailmanlaajuisesti tunnetuksi tullut Bollywood, joka on yhdistelmä värikästä laulua, musiikkia sekä tarinankerrontaa, kuvastaa hyvin Intian värikästä ja vauhdikasta musiikkikulttuuria

Kiinalainen musiikki vuosisatojen takaa

Omintakeinen edellistä selvästi rauhallisempi ja voimakkaasti kulttuuriinsa sidonnainen kiinalainen musiikki on muodostunut vuosisatojen perinteiden aikana. Se on kehittynyt vuosisatojen aikana erilaisten kiinalaisten dynastioiden vallitessa ja saanut vaikutteita lähellä olevista kansoista. Musiikin juuret ovat lähes yhtä vanhat kuin Kiinan sivilisaatiokin.

Tyypillisiä soittimia kiinalaisessa musiikissa ovat erilaiset kumeat rummut, huilusoittimet, metalliset lyömäsoittimet, joita sanotaan symbaaleiksi ja erilaiset jousisoittimet. Perinteisesti kiinalainen musiikki on hieman melankolista ja mystistä, jollakin tapaa rauhoittavaakin. Taiteellisempi kansanmusiikki on usein vain instrumentein toteutettua musiikkia, mutta yhä useammin kiinalaisessa perinnemusiikissa on myös solisti, usein heleä-ääninen nuori nainen. Musiikkityyliä heijastaakin sopivasti hieman henkevä ja arvoituksellinen musiikkilaji, joka on alkanut kiinnostaa monia myös länsimaissa pitkälti elokuvateollisuuden myötä.


Musiikki työllistää tuhansia ammatilaisia

Musiikki antaa mahdollisuuden monien tuhansien erilaisten työpaikkojen luomiseen. Kuuluisimpia uria ovat epäilemättä laulajien ja artistien urat, vaikka toimivan musiikkikappaleen takana onkin valtava määrä erilaisia ammattilaisia, jotka työskentelevät musiikin luomiseksi ja markkinoimiseksi.

Kymmeniä ammattilaisia menestyksen saavuttamisen takana

Samalla kun laulaja paistattelee parrasvaloissa, kappaleen on saattanut tehdä erillinen musiikin säveltäjä, minkä jälkeen kappale on sanoitettu mahdollisesti eri ammattilaisen työnä. Sen jälkeen sovittaja on luonut kappaleen ja riippuen siitä, miten se on haluttu toteuttaa, sävelmä on saatettu soittaa yhtyeen avulla ja siten tallentaa myöhempää toistoa varten tai musiikki on voitu kokonaan tehdä tietokoneella erilaisten ohjelmien avulla.

Toisaalla musiikkiin perehtynyt kykyjenetsijä kuuntelee satoja erilaisia kappaleita ja artisteja voidakseen löytää mielenkiintoisia ja taitavia persoonia erilaisille vetäville kappaleille. Työ ei ole helppoa, sillä hänen täytyy ymmärtää syvällisesti ja perusteellisesti musiikkibisnestä, johon vaikuttaa hyvän lauluäänen lisäksi paljon artistin ulkonäkö ja persoonallisuus.

Musiikin markkinointi on toinen suuri ala, jossa monet nimettömät ammattilaiset työskentelevät saadakseen musiikkia eteenpäin. He tarjoavat kappaleita eri levytysyhtiöille tai mainostavat artistia ja musiikkiryhmää moninaisin tavoin.

Konsertit vaativat laaja-alaista ammattitaitoa

Kuuluisilla artisteilla on mukana konserteissaan kokonainen joukko ammattilaisia. Taustatanssijoiden ja bändin lisäksi konserttiohjelmalla on erikseen tuottaja ja suunnittelija, jotta konsertista saadaan faneille mieleenpainuva ja vaikuttava. Konserteissa saatetaan käyttää videotehosteita tai vaikka pyrotekniikka, jotka on luotu valmiiksi erilaisten ammattilaisten toimesta. Äänentoistosta vastaavat ääniteknikot ja lisäksi konsertit usein kuvataan ja videoidaan, mihin tarvitaan myös alansa taitavia ammattilaisia.


Musiikin vaikutus tunteitiin

Musiikilla tiedetään olevan suuri vaikutus ihmisten tunteisiin. Riippuen minkälaista musiikkia soitetaan ja minkälainen mieliala kuuntelijalla on, musiikki voi sopivasti auttaa keskittymään, rauhoittaa, antaa energiaa, tehdä levottomaksi tai auttaa esimerkiksi liikuntasuorituksessa. Tutkijat ovat havainneet että musiikin tulee olla juuri sopivaan tunnealaan sopivaa, sillä jos surullinen ihminen kuuntelee esimerkiksi iloista musiikkia, hänen surunsa ja ärsytystilansa saattaa kasvaa, kun taas oikeanlaisen omaa tunnetilaa vahvistavan musiikin kuunteleminen saattaa rauhoittaa ja lohduttaa sekä auttaa jaksamaan omaa olotilaa.

Voimakas vaikutus tunteisiin

Taiteenlajeista musiikki on se, joka vaikuttaa eniten tunteisiin, vaikka visuaaliset taidemuodot, kuten maalaustaide tai elokuvataide vaikuttavat myös näkijänsä tunteisiin. Kuitenkin, musiikilla on suurin vaikutus taiteeseen, esimerkiksi tunteiden vahvistamiseen tai lisäämiseen erilaisissa elokuvakohtauksissa. Niissä on aina tilanteeseen sopiva musiikki, joka vahvistaa haluttua tunnelmaa, eikä esimerkiksi romanttisen tai pelottavan tunnelman saaminen elokuviin ole sattuma, vaan tarkkaan harkittua.

Musiikki terapiamuotona

Musiikkia käytetään myös yleisesti terapiamuotona ja apuna keskittymiseen ja tietyn olotilan aikaansaamiseen. Nuoret voivat kanavoida ja hallita tunteitaan musiikin avulla ja saavuttaa paremman mielen tasapainon keskittyessään omia tunteita vahvistavaan musiikkiin, jonka on tiedetty lisäävän mielihyvähormonia. Musiikkiterapiassa on mahdollista käsitellä itselle vaikeita ja arkoja asioita tavalla, joka saa aikaan myönteisen kokemuksen siitä huolimatta, että musiikin kuuntelija joutuu käymään läpi suuria kielteisiä tunteita. Musiikki antaa siis voimaa tunteiden käsittelyyn.


Musiikin tallentaminen on saanut aikaan sen ikuistamisen

Vuosisatoja sitten musiikki eli vahvasti kyseisessä hetkessä, ja siitä nauttivat vain sillä hetkellä paikalla olevat kuuntelijat ja seuraajat. Muinaisista lauluista ei ole voitu tallentaa melodioita eikä tiedetä, miten vanhoja muinaisia sanoituksia ollaan aikoinaan vuosituhansia sitten laulettu. Tekstin muodostamisen ja kirjoittamisen myötä sanat saatiin talteen, mutta melodiat ovat jääneet tuntemattomiksi. Sen jälkeen kun nuotisto keksittiin 1000-luvulla, oli mahdollista alkaa tallentaa melodioita niin, että kappaleista tuli pysyvämpiä ja ikimuistoisempia. Silloinkin niistä pystyttiin nauttimaan vain silloisessa hetkessä, mutta kuitenkin melodiat ja sävellykset oli mahdollista tallentaa myöhemmille sukupolville opittaviksi ja perittäviksi.

Musiikin tallentaminen nykypäivänä

Musiikkia alettiin tallentaa 1800-luvulla ja sittemmin musiikkielämyksen kokeminen on muuttunut suuresti. Aiemmin musiikkia mentiin erikseen kuuntelemaan erinäisiin konsertteihin tai musiikkitapahtumiin, joissa live-musiikkia soitettiin ja laulettiin sillä hetkellä. Vaikka nykyään edelleen käydään konserteissa, suurin osa musiikista toistetaan nykyään radioiden, internetin, cd- ja dvd-laitteiden välityksellä ja erilaisilla musiikkitiedostoina.

Tekijänoikeuksia koskevat uhat

Samalla, kun musiikin äänittäminen ja toistaminen yleistyi, myös musiikin tekijöiden tekijänoikeudet joutuivat uhatuiksi. Nykyaikana on erittäin helppo kopioida ja tallentaa musiikkia luvatta niin, että artisti tai ryhmä ei useinkaan saa musiikista sitä hyötyä, mitä se voisi saada esimerkiksi levyjen myynnin avulla. Toki internetin maailma on räjähdysmäisesti kasvaessaan mullistanut myös musiikkiteollisuuden, joten se on mahdollistanut monien artistien läpitulon ja suosion.